Mielenterveys on itsestään selvyys silloin, kun siinä ei ole vajetta.  Mielenterveyden edistäminen on nuoren, lapsen, aikuisen ja ikääntyvän normatiivisen kehittymisen tukemista.  Mielenterveyttä voi edistää kaikessa arjen toiminnoissa.  Se vaatii kuitenkin katseen ja näkökulman muuttamista voimavaroihin, pärjäämiseen ja onnistumisiin.

Valitettavasti lähestymme vielä liian usein asioita ongelmakeskeisesti. Ajatellaanpa koulun ja kodin yhteistyöhön tarkoitettua sähköistä järjestelmää (esim. Wilma).  Moni vanhempi on kertonut, että liian usein Wilma-viestit sisältävät moitteita ja niitä lähetetään ongelmatilanteissa.   Miten yhteistyö olisikaan voimistavaa, jossa Wilmassa olisikin kuvauksia onnistumisista ja vain vähän epäonnistumisia tai unohduksia. Esimerkkejä on lukuisia, vaan yksi täytyy vielä kertoa.  Olen tutkinut ja kiinnostunut tarinoista ja kertomuksista. Mielenkiintoista oli olla mukana dementoituneen ihmisen työn kehittämisessä.  Tarkastelimme kertomuksia, joita kerrotaan raporteilla.  Upeaa oli työntekijöiden kertomuksen mahdin tiedostaminen. Puhuimme siitä, mitä raportilla kerrotaan.  Jos päiväraportilla kerrotaan, että aamulla dementoitunut oli ollut ”aivan  kaamea” oli tullut ”nyrkit ojossa” vastaan.  Sellaisen tiedon saatuaan iltavuoroon tuleva työntekijä kohtaa dementoituneen eri tavalla kuin, jos raportilla oli raportoitu tapahtumista myös dementoituneen voimavarat huomioiden.

Olen kuullut usean omaisen ja mielenterveyden vajeesta kärsivän henkilön sanovan, että heidät nähdään ensisijassa mielenterveyspotilaana terveydenhuollossa.  He kuvaavat saaneensa leiman, joka kantaa, vaikka heillä ei enää oireita olisikaan.  Tärkeää on nähdä ihminen kyseisessä hetkessä. Tiedämme, että esim. masennuksesta paranee, siten tärkeää on myös ”purkaa” diagnooseja, jotka eivät ole enää ajankohtaisia.

Uusi tapa näkökulman muuttamiseen on Lapset Puheeksi- toimintamalli. Lapset Puheeksi menetelmän tavoitteena on turvata lapsen mahdollisimman normaali kehitysympäristö tilanteessa, jossa perhe-elämää varjostaa jokin iso haaste (syöpä, trauma).  Lapset puheeksi menetelmä on kaksiportainen työmalli, joka sisältää perhekohtaisen lapset puheeksi- keskustelun ja yhteistyöverkoston kanssa toteutettavan lapset puheeksi neuvonpidon.   Perhekohtainen lapsi puheeksi keskustelu mahdollistaa perheen elämäntilanteen ja lapsen kehityksen kannalta niiden keskeisten tekijöiden tunnistamisen, joita tukemalla tai muuttamalla voidaan turvata lapselle normaali kehitysympäristö huolimatta perhettä kohdanneista vaikeuksista.  Yhteistyöverkoston Lapset Puheeksi Neuvonpidon avulla voidaan räätälöidä läheisten ja viranomaisten yhteistyöllä lapsen kehitystä tukeva arkipäivä. Toimintamalli on vaikuttava ja sitä viedään tällä hetkellä eri kuntien palelurakenteisiin, hyvänä esimerkkinä on Raahen kaupunki.

Haastan kaikki muuttamaan vuorovaikutusta, puhetta ja kertomuksia. Edetään  pienin askelin tavoitteena voimavarat, onnistumiset ja pärjääminen.

Päivi Vuokila-Oikkonen
Yliopettaja, TtT,  työelämän kehittäjä- reteaming coach- työnohjaaja (STOry:n jäsen)
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
GSM: +358 40 8297670
sposti: paivi.vuokila-oikkonen (@) diak.fi

4 kommenttia artikkeliin ”Mielenterveystyö näkyväksi?

  1. Tästä blogikirjoituksesta on näköjään jo aikaa, mutta kiitos aina ajankohtaisesta ja tärkeästä puheenvuorosta. Kuulin juuri Etiikan 15-v juhlaseminaarissa Lapset puheeksi-mallista liittyen perheisiin, joissa vanhemmat sairastavat syöpää. Onpa hieno malli tapa tukea lasten pärjäävyyttä rankassa elämäntilanteessa! Erityisesti itseäni ilahdutti arjen äärelle pysähtyminen ja sen tarkka kuuleminen, minkälaisiin asioihin perheet itse apua toivovat. Työnjaon ja sopimusten selkeä kirjaaminen vaikuttaa hyvältä keinolta auttaa lapsen lähipiiriä osallistumaan ja sitoutumaan siihen, että arjessa olevat tärkeät asiat säilyvät vanhemman poissaolosta huolimatta. Näiden lasten kohdalla mielenterveyspalveluiden käyttö jatkossa lisääntyy huomattavasti, joten tämäntyyppinen apu on mitä parhainta ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

    Olemme osaltamme kehittäneet HUS Nuorisopsykiatriassa ennaltaehkäisevää ja varhaista mielenterveystyötä. HYKS-Varhain-toiminta on konsultatiivista yhdessä työskentelyä nuorten, perheiden ja peruspalveluiden kanssa kodeissa ja kouluilla. Asiaan tarttuvat ne, joilla on mahdollisuus tarjota konkreettista tukea ja ratkaisuapua siinä hetkessä nuorella ilmeneviin pulmiin. Suuntana on siirtyä oirekeskeisestä työskentelystä nuoren toimintakykyä tukevaan ja voimavaroja korostavaan työotteeseen. Peräkkäisten palvelujen sarjan sijasta pyritään rakentamaan tarpeenmukainen tuki asiakkaan ympärille. Perustana toimii dialoginen työote.

    Hyvää kehittämistyötä ja mielenkiintoisia avauksia tehdään eri puolille maata. Tällaiset foorumit antavat mahdollisuuden kertoa kokemuksista ja jakaa hyviä käytänteitä. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää tänne ”perille”. Itselläni tässä matkassa kesti tovin. Järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia ei mielestäni vieläkään osata riittävästi hyödyntää työpaikkojen hektisessä arjessa. Nyt lupaan huolehtia siitä, että tästä foorumista tieto kulkee organisaatiossamme.

    yst Virve Edlund
    HYKS-Varhain, nuorisopsykiatria, HUS
    TtM-opisk. UEF

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.